Kohteet kartalla

Alajärvi on yksi Suomen merkittävimmistä Aalto-kaupungeista. Meillä on 11 Aalto-kohdetta kävelymatkan etäisyydellä Aalto-puistosta. Voit tutustua Aalto-puistoon omatoimisella kävelykierroksella. 

Kaupunginkirjaston edessä sijaitsee Aalto-keskuksen käsittävä infotaulu, johon on merkitty kaikki kohteet kartalle. Lisäksi rakennusten yhteydestä löytää opastetaulut. Alvar Aallon tuotantoon tutustuminen omatoimisesti on siis tehty helpoksi!

Ortodoksisella kirkolla on aikaisemmin ollut Tohmajärvellä vahva asema. Petravaarassa on Pyhän apostolin Andreaksen tsasouna. Tsasounan on suunnitellut arkkitehti Vilho Suonmaa ja se on rakennettu v. 1966. Tohmajärvi kuuluu Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Esittely tilauksesta puh. 013 220 440 tai puh. 050 323 9490/ Pertti Miinalainen.

Ajo-ohje: Aja Tohmajärven keskustasta Värtsilään päin n. 8 km, käänny sitten Peijonniemen koulun kohdalta oikealle Korkeakankaaseen päin ja ajettuasi n. 2,5 km, käänny vasemmalle Petravaaraan ja aja sitä tietä n. 4 km.

Tohmajärven Helluntaiseurakunnan syyskuussa 1983 vihitty, arkkitehti Veikko Gröhnin suunnittelema Saalem-temppeli on Sinisen Tien varrella Tohmajärven keskustassa.

Esittely tilauksesta, puh. 045 123 5670.

Värtsilän kirkko on Tohmajärven ev.lut. seurakunnan toinen kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas ja se on valmistunut v. 1950. Kirkossa on noin 300 istumapaikkaa. Varoja kirkon rakentamiseen on saatu mm. Amerikan luterilaisilta, Wärtsilä yhtymältä, Kirkon Keskusrahastolta sekä ruotsalaiselta ystävyysseurakunnalta.

Kirkon eteisessä on sankarivainajien muistolaatat. Kirkon takaseinällä on v. 1941 sodan aikana tuhoutuneen ja luovutetulle alueelle jääneen Värtsilän kirkon kuvia. Kirkkosalia koristavat rajan taakse jääneestä vanhasta kirkosta evakuoidut kattokruunut.
Esittely sopimuksen mukaan, puh. 0400 967 601.

Ajo-ohje: Aja Tohmajärven keskustasta Värtsilään päin n. 11 km ja käänny vasemmalle Patsolaan päin ja aja Kaurilantietä, kunnes ensin tulee hautausmaa ja sitten noin kilometrin päästä kirkko, joka on lähellä Värtsilän keskustaa.

Tohmajärven Kirkkoniemeä on sanottu yhdeksi kauneimmista kirkonpaikoista. Tohmajärven ev.lut. kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko vuodelta 1756. Sen kellotapuli vuodelta 1760 sai uuden komean paanukaton 1990-luvulla. Pappila on vuodelta 1841 ja kesäkahvilana oleva pitäjäntupa vuodelta 1856.

Kirkon pihapiirissä talvi- ja jatkosodissa kaatuneitten sankarivainajien hauta-alue ja muistokivi sekä vartijapatsas. Muita muistomerkkejä ovat mm. Kalpakivi, Karjalaan jääneiden muistomerkki, vapaussodassa 1918 kaatuneitten tohmajärveläisten ja pälkjärveläisten muistomerkit, piispa Eino Sormusen hautakivi, kruununvoutien Gabriel Walleniuksen ja Gustav Adolf Järnefeltin muistomerkit sekä v. 1865-68 Nälkään kuolleiden muistomerkki.

Koulumuseo sijaitsee Kaurilan kylätalossa, jossa toimi Kaurilan kansakoulu vuosina 1898 - 1973. Ensimmäisenä opettajana oli Hanna Tietäväinen, kuuluisan kirjailijan Maiju Lassilan sisar. Museossa on voinut aistia entisaikojen kansakoulutunnelmaa vuodesta 1983 lähtien.

Kylätalon pihalle on pystytetty muistomerkki Hyrsylän mutkaan jääneille siviilisotavangeille, jotka palautettiin Suomeen talvisodan loppumisen jälkeen Kaurilassa. Museo on Kaurilan kylätalon yhteydessä.

Talossa on myös Siirin kahvila.

Värtsilän keskustassa, kesäteatterin läheisyydessä, sijaitseva myllymuseo on entinen jauhomylly. Museoon on koottu myös mm. viljelyyn liittyvää pienesineistöä. Värtsilän museokokoelman erikoisuus on vuosina 1910-1937 toimineen Värtsilän Työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittimet.

Myllymuseo sijaitsee Värtsilän kylätalon naapurissa.

Jänisjoen rannalla sijaitseva Saarion v. 1908 valmistunut voimalaitos on kunnostettu voimalaitosmuseoksi v. 1992 ja se on maamme vanhin säilynyt voimalaitos, jossa on alkuperäinen koneistus. Rakennuksen arkkitehtuuri edustaa keskieurooppalaista uusgotiikan värittämää teollisuuden arkkitehtuuria. Rakennus on rakennettu vanhalle myllyn paikalle, mistä muistuttaa museon pihassa oleva myllynkivi.

Voimalaitoksen ulkopuolella on nähtävänä vanhat patorakenteet, osa vesikanavaa sekä turbiinitunneli turbiineineen. Museon vieressä on uusi automaattinen, kauko-ohjattu, maan sisään rakennettu voimalaitos. Watteja, voltteja ja virtaa -näyttely. Näyttelyssä on esillä sähköverkon rakentamiseen ja sähkön tuottamiseen liittyviä laitteita ja välineitä.

Museo sijaitsee Tohmajärven keskustasta Saarion suuntaan vajaan 10 km päässä.

Nymanin talo on rakennettu vuonna 1874 Kotolan tilan maille. Talossa on toiminut Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin apteekki, jonka omisti Karl Johan Nyman. Talon yhdessä huoneessa on apteekkimuseo, muu osa on kotimuseona.

Nymanin talolla ja pihapiirissä on pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä. Kesällä 2018 esillä on Kaisa Jussilan taidegrafiikkaa ja kirjailuja Maiju Lassilan juhlavuoden kunniaksi aitassa avataan 28.6. Algot Untola -näyttely. Lisäksi aitassa on "Kuppauksesta kanylointiin" -näyttely. Nymanin käymälärakennuksessa on "Huussinäyttely". Renkituvassa on uusittu Katri Helena -näyttely. Navetassa on Potsinäyttely.

Onnela upeine hirsilinnoineen, lampineen ja arboretumeineen on itsessään näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka, lisäksi siellä on upea Puun Sielu Galleria! Näyttely koostuu perusnäyttelystä sekä vaihtuvista teema-näyttelyistä.

Ehdoton ykköskohde pohjois-Kannonkoskella.

Isohiekan uimaranta on upea uimapaikka, joka sopii hyvin kohteeksi koko perheen rantapäivälle. Tie ja maakuntaura päättyvät parkkipaikalle luonnonsuojelualueen reunaan. Pitkospuut johtavat taajan ja nuoren mänty- hieskoivu- pihlaja- haapa- kuusi- sekametsikön halki matalalle rantaterassille hienoon männikköön. Alueella on mm. laavu tulisijoineen sekä keittokatos, käymälä ja telttapaikkoja. Myös puu- ja jätehuolto toimii.
Kohteen monipuolisuutta lisää satojen metrien mittainen hiekkaranta, lahti syvenee hitaasti.

Thaimaalais-Suomalainen lounasbuffet.

Avoinna
ma-pe klo 10.30-15.00

Lehtimäen Suokonmäellä on upea näkötorni, jossa pääset käymään “lakeuden huipulla”. Suokonmäki on yksi lakeuksien korkeimmista kohdista.

Suokonmäki on 231 metriä korkea ja mäen päälle on rakennettu 31 m korkea torni. Puurakenteisen tornin huipulle pääsee kapuamalla 132 porrasaskelmaa. Näkötorni on avoinna läpi vuoden ja tarjoaa myös loistavan ja turvallisen treenipaikan joka kelillä!

Ylämaankarjatila, maatila- myymälä. Lähituotettua laat- ulihaa saatavilla tuoreena ja pakasteena.

Kesäisin pidennetyt aukioloajat.

Lentokentällä pääsee näkemään lentokoneita ja purjelentotoimintaa kesäkaudella. Kahvioon on vapaa pääsy, kiitotiealueelle pääsy kielletty ilman lupaa. Kahvion ja parkkialueen ympäristössä on runsaasti tilaa toiminnan katseluun koko perheen voimin. Lentokenttäalueella nähtävillä puolustusvoimien vanhaa lentokalustoa.

Lentokentän ja järven välissä on sotaperinnalue, jossa nähtävillä juoksuhautoja, korsuja, panssarivaunu- ja tykkikalustoa.

Valkealampi – Lakeuden lappi. Todella kaunis luontokohde, jossa voi harrastaa monipuolisesti. Kirkasvetinen lampi tarjoaa uimareille loistavan rantapäivän. Merkittyä pururataa kävelyyn ja pyöräilyyn ~10 kilometriä, merkitsemättömiä polkuja määrättömän paljon. Maisemat ovat todella kauniit.

Ravintola

Viihtyisä ravintola A-oikeuksin. Tarjolla pizza/burgermenu sekä kahvilatuotteet. Terassi uimarannan puolelle.

Suninsalmi on todella monipuolinen kesäpäivän retkikohde! Ravintolasta monipuoliset ruoat ja kahvit koko perheelle. A-oikeudet, terassi ja viihtyisät sisätilat. Venesatama, uimaranta, kyläyhdistyksen ylläpitämä tilaussauna sekä minigolf. Hyvä veneenlaskupaikka Ähtärinjärveen, josta hyvät vesiyhteydet esimerkiksi Ähtärin eläinpuistoon saakka. Ähtärinjärven kuhakanta on kalamiesten arvion mukaan yksi Suomen parhaista.

Suninsalmi on erittäin suosittu kohde lämpiminä kesäpäivinä. Sopivankokoiset tiet ja hyvät maisemat houkuttelevat niin pyöräilijöitä kuin motoristejakin aurinkoisina kesäpäivinä. Järviseudun Pyöräseudan väki kertookin, että Suninsalmen lenkki kuuluu monen alajärveläisen pyöräilijän vakioreitteihin.

Ravintolan tarjonta

Pizza/burgermenun lisäksi tarjolla a la carte-lista. Ravintolan yläkertaan on uudistettu näyttävä maisemakerros, jonka isoista ikkunoista mukavat järvinäkymat ruokailijoille.

Alajärven kirkko on rakennettu pääosin vuonna 1836 ja vihitty käyttöön 21.3.1841. Kirkko sijaitsee Alajärven länsirannalla kaupungin keskustan tuntumassa. Kirkon suunnittelija on arkkitehti Carl-Ludvig Engel.

Alajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin samalle paikalla vuonna 1749. Vanha kirkko oli kirkonrakentaja Antti Hakolan ensimmäinen luomus. Uuden kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi väestökasvun myötä. Piirustukset tilattiin vuonna 1824 aikansa merkittävimmältä arkkitehdilta C.L Engeliltä. Uuden kirkon rakentaminen tapahtui Heikki Kuorikosken johdolla. Nimekseen kirkko sai Gabrielin kirkko.

Kirkkoon mahtuu nykyasussaan noin 1000 ihmistä.

Todella kaunis paikka, josta Lappajärvi aukeaa suoraan isolle selälle. Iso venelaituri, veneenlaskupaikka ja uimaranta. Vieressä SFC Järviseutu -karavaanarialue, jossa mm. kesäkahvila ja hyvät palvelut.

Lehtimäen kirkko kuuluu maamme kauneimpien ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpien puukirkkojen joukkoon. Tyyliltään se on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Peltoaukean keskellä sijaitseva Lehtimäen kirkko on säilyttänyt hyvin maisemallisen asemansa. Uusklassistinen puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, pieneen torniin päättyvä attika.

Erillinen kellotapuli on rakennettu 1835 (A. Hernesmaa) ja yhdistetty kirkkoon solarakennuksella 1895.

Punaisen Tuvan Viinitila on korkealuokkaisista marjaviineistään tunnettu matkailukohde Alajärvellä. Viinitila järjestää tilauksesta ryhmille ruokailuja, tilaesittelyjä ja viininmaistajaisia. Viihtyisä 180-paikkainen ilmastoitu tilausravintola Viinitupa saa kesäisin 200 lisäpaikkaa kauniista pihapiiristä, ja on mainio pitopaikka niin kokouksille, pikkujouluille, perhejuhlille kuin illanvietoillekin.

Viinitila sai sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta viinien ja liköörien valmistusluvan maaliskuussa 1995. Tilalle rakennetuissa tuotantotiloissa on rakennusalaa noin 300 neliömetriä, joissa tapahtuu viinin käyttäminen, varastoiminen sekä raaka-aineiden ja puolivalmisteiden käsittely.

Hotelli-Ravintola Alvariini on Alajärveläinen yksityinen perheyritys, joka sijaitsee Alajärven ydinkeskustassa.

Olittepa liikkeellä sitten työ,- loma,- tyky,- tai muun matkan merkeissä, räätälöimme paketit yksilöllisesti tarpeidenne mukaan.

Etelä-Pohjanmaan taidemuseo, ehdottomati vierailemisen arvoinen museo.

Maaseudun rauhassa, Alajärven rannalla sijaitseva Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964. Taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891–1977) rakennutta­ma ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin (1893–1984) suunnittelema museo toimii Etelä-Pohjanmaan taiteen vastuumuseona.

Museon tehtäviin kuuluu Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi eteläpohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen, asiantuntijapalvelut sekä taidekasvatus. Nelimarkka-mu­seossa järjestetään taidenäyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. Lisäksi museo ylläpitää kansainvälistä taiteilijaresi­denssiä.

Museorakennuksen vieressä sijaitsee 1800-luvulla rakennettu Eero Nelimarkan isän synnynkoti. Museon toimintaan kuuluu myös kiinteästi sen lähellä sijaitseva Eero Nelimarkan rakennuttama ateljeehuvila Villa Nelimarkka (1932) sekä Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä (1926), joka sijaitsee Alajärven keskustassa.

Kannonkosken kirkko on "funkkis"-arkkitehtuurin taidonnäyte; se on funktionalistisen kirkkoarkkitehtuurin puhdaslinjaisimpia ja merkittävimpiä edustajia Suomessa. Museoviraston suojelukohteena oleva kirkko tunnetaan maailmalla asiantuntijapiireissä. Jo ennen valmistumistaan se oli esillä pienoismallina ja piirustuksin Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.

Vuonna 1938 valmistuneen kirkon suunnitteli arkkitehti Pauli E. Blomstedt ja työn viimeistelivät arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Kirkko vihittiin käyttöön 19.6.1938. Rakentamista viivyttivät pula-aika ja arkkitehdin kuolema vuonna 1935.

Päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu punatiilestä ja rapattu vaaleaksi ulko- ja sisäpuolelta. Vesikatto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Kirkon pinta-ala on 264 m2 ja istuinpaikkoja on nykyisin 350. Kirkossa ei ole alttaritaulua. Sen korvaa arkkitehtooniseen suunnitelmaan kuuluva krusifiksi Jeesus ristillä. Puukrusifiksi on kuuluisan keskisuomalaisen puuveistäjän Hannes Autereen kauneimpia töitä.

Lakeusmaisemien keskellä kohoava Simpsiö on läntisen Suomen suurin monirinteinen laskettelukeskus. Monipuolinen kokonaisuus tarjoaa harrastusmahdollisuuksia jokaiseen makuun.

Simpsiöllä on kuusi hissiä ja kuusi rinnettä, jotka tarjoavat valinnanvaraa aina haastavammasta isosta rinteestä loivempaan lasten mäkeen. Vauhdikasta menoa tarjoavat parkkirinteestä reilit ja boksit. Lisäksi rinteessä on K-55 hyppyrimäki. Simpsiöllä on korkeutta 90 metriä ja pisin rinne on 600 metrinen.

Rinnealueelta löytyvät varmasti aktiviteetit perheen jokaiselle jäsenelle laskettelun lisäksi. Perinteisen hiihdon ystäville Simpsiö tarjoaa valaistut hiihtoladut vaihtelevassa maastossa. Perheystävällisestä Simpsiöstä löytyy pulkkamäki ja perheen pienimmät voivat myös opetella laskemisen taitoja ilmaisessa naruhississä.

Simpsiön toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota rinneturvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Välinevuokraamon korkealaatuiset välineet takaavat jokaiselle turvallisen ja tasokkaan urheiluhetken. Simpsiöllä on varattavissa myös laadukasta hiihdonopetusta läpi kauden.

Ravintola Taivaanpankko Simpsiövuoren upeissa maisemissa tarjoaa asiakkaille maukkaita herkkuja niin isoon kuin pienempäänkin nälkään. Ravintola on varattavissa myös yksityistilaisuuksia varten. Taivaanpankon lisäksi rinnealueella on kolme kotaa / grillikatosta, jotka ovat vapaasti asiakkaiden käytössä.

Simpsiön luontoalue tarjoaa monipuolisesti reittejä lenkkeilyyn ja kuntoiluun. Syksyinen marja- ja sienisato on Simpsiöllä mainio. Viitoitettujen luontopolkujen lisäksi Simpsiöltä löydät maastopyöräreitin sekä kiintorastiverkoston. Uutuutena Simpsiön metsäpoluille on rakennettu 18-väyläinen Frisbeegolfrata, joka täyttää myös SM-radan mitat. Lisäksi alueelta löytyy näköalatorni, josta voi ihailla edessä avautuvan lakeuden avaruutta.

Majoittujille Simpsiöltä löytyy mökkikylä ja huoneistohotelli Simpsiönkullas. Molemmista majoituspaikoista on vain lyhyt kävelymatka laskettelemaan tai hiihtoladuille.

Visitlapua.fi -sivulta löydät kattavan paketin Lapuan matkailutarjonnasta.

Lapualla sijaitseva Kulttuurikeskus Vanha Paukku on persoonallinen kulttuurin- ja taiteen keidas, jossa aika ei käy pitkäksi. Entinen patruunatehdas sai uuden elämän muun muassa kaupunginkirjaston, museoiden, ravintoloiden ja putiikkien kuten Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälän kotina.

Historian havinaa

Lapuanjoen rannalla komeileva Kulttuurikeskus Vanha Paukku on eläväinen kulttuurin, taiteen ja vapaa-ajan keidas, jossa viihtyvät niin paikalliset kuin matkailijatkin. Paikan historia ulottuu kauas viime vuosisadalle.

Valtion Patruunatehdas perustettiin Lapualle vuonna 1923 ja se oli paikallisesti aikansa merkittävä työnantaja. Patruunatehdas oli sotavuosina valtiolle tärkeässä asemassa, sillä tehtaalla tuotettiin patruunat rintamalle. Talvisodan aikana tehtaalla työskenteli jopa tuhat työntekijää. Sodan jälkeen tehtaalla alettiin patruunatuotannon lisäksi valmistaa sotakorvaustuotteita, kuten tehonsiirto- ja kuljetinketjuja. Patruunoita valmistettiin puollustusvoimien lisäksi etenkin harrastuskäyttöön urheilijoille ja metsästäjille.

Vuonna 1976 tehdasalueella tapahtui yksi Suomen rauhanajan tuhoisimmista onnettomuuksista: patruunatehtaan pohjanallilataamon räjähdyksessä menehtyi 40 työntekijää. Surullisen tapahtuman jälkeen tehtaan toimintoja alettiin siirtää vähän kerrallaan kauemmas keskustasta ja alkuperäinen tehdasalue jäi tyhjilleen 90-luvun alussa. Lapuan kaupunki näki tyhjilleen jääneen tehdasalueen arvon, ja päätti muuttaa sen kulttuurin ja yritystoiminnan käyttöön. Näin syntyi nykyinen Kulttuurikeskus Vanha Paukku.

Vanha Paukku on lapualaisten olohuone

Nykyisin tehdasaluetta voi hyvällä syyllä kutsua lapualaisten olohuoneeksi. Lapuanjoen rannan kauniissa maisemissa toimiva kulttuurikeskus kätkee sisäänsä Lapuan kaupungin museoita, Patruunagallerian ja Pohjanmaan valokuvakeskuksen gallerian sekä kaupunginkirjaston. Musiikki- ja kansalaisopisto sekä taidekoulu tarjoavat monipuolisia harrastemahdollisuuksia ja kulttuurinnälkää voi tyydyttää käyttämällä teatterin ja elokuvateatterin palveluita.

Kotimaisia pellavatuotteita myyvän Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälän lisäksi alueella sijaitsee myös museokauppa Paukun Taika, kahvila Café Patruuna ja lounasravintola Iso Prässi. Kesäisin Vanha Paukku on opastettuja risteilyjä järjestävän jokilaivan kotisatama.

Teatteri Lapua on yksi Pohjanmaan vilkkaimmin toimivista harrastajateattereista, joka tarjoaa vuosittain 2–5 ammattimaisesti tuotettua ensi-iltaa aina klassikoista musiikkiteatteriin.

Museot tarjoavat taidetta ja paikallishistoriaa

Vanhan Paukun tiloissa sijaitsevan Lapuan Taidemuseon kolme kertaa vuodessa vaihtuvat näyttelyt esittävät laadukasta kuvataidetta laaja-alaisesti aina pohjalaistaiteesta kansanvälisesti merkittävien taiteilijoiden tuotantoihin.

Patruunatehtaan museossa kävijät voivat tutustua tehtaan kiehtovaan historiaan, jota värittävät mielenkiintoiset käänteet epäonnistuneista pommitusyrityksistä myrkytystapauksiin. Patruunatehtaan museoon kootut tehtaan koneet ja laitteet kertovat tehdasaikojen lisäksi myös teollisen ajan historiasta.

Lapuanliikkeen museonäyttely ”Viimeistä piirtoa myöten” kertoo kommunisminvastaisen liikkeen historiasta Suomessa. Näyttelyssä on esillä alkuperäistä esineistöä ja kuvavalikoimaa vuosilta 1929–1944.

Vuonna 1900 perustettu Pyhälahden valokuvaamo oli yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuvalokuuvamoista ja se toimi Lapualla 80 vuoden ajan. Pyhälahden Valokuvaamomuseon näyttelyssä on esillä runsas määrä valokuvaamon esineitä ja lukuisia valokuvia. Pyhälahden valokuvaamon negatiiveille tallentui potrettien lisäksi työ- ja maisemakuvia sekä kuvia erilaisista alueen tapahtumista ja muusta elämänmenosta.

Poimi putiikeista laadukkaat matkamuistot

Vierailu Vanhassa Paukussa kannattaa päättää mukavaan ostoshetkeen. Tunnetusta Lapuan Kankurit outlet -myymälästä voit tehdä upeita löytöjä. Lapuan Kankurit on perinteitä kunnioittava pellava- ja villakutomo, jonka tehtaanmyymälästä löydät hienon valikoiman kodintuotteita ja laadukkaita sisustustekstiileitä. Myös Museokauppa Paukun Taika tarjoaa kiinnostavia viemisiä kotiin tai lahjaksi erityisesti, jos arvostat paikallista käsityötaitoa.

Jokilaakson matkailupuutarha on suosittu puutarhamatkailukohde sekä virkistysalue Lapuan kaupungin keskustassa, tuomiokirkon vieressä.

Alueella toimi yli sata vuotta Lapuan emäntäkoulu. Jokilaakson matkailupuutarha on perustettu sen piha-alueelle vuosituhannen vaihteessa. Oman leimansa alueelle tuovatkin vanhat Emäntäkoulun rakennukset, joissa näkyvissä on jokaisen vuosikymmenten omaleimaiset rakennusihanteet.

Alueelle on istutettu vuosien saatossa tuhansia erilaisia kasveja. Osa niistä on perinteisempiä puutarhakasveja, mutta seassa on myös uutuuksia ja harvinaisuuksia.

Ylpeytemme on hyötykasvien näytealue, Yrttimaa. Se on yksi Suomen suurimmista hyötykasvien näytepalstoista. Muita isompia kokonaisuuksia ovat havukasvien näytealue, ruusutarha sekä kymmenien omenapuiden omenatarha. Kesällä 2018 valmistui uusi koristeheinien näytealue vanhan alkuperäisen marjatarhan tilalle.

Näiden lisäksi Jokilaakson matkailupuutarhasta löytyy perennoja, pensaita, puita ja vuosittain vaihtuvia kesäkukkaistutuksia.

Oli oma puutarhasi sitten moderni kaupunkipiha tai vanha maalaistalon pihapiiri niin Jokilaakson matkailupuutarhasta löytyy ideoita jokaiseen puutarhaan.

Puutarhasta löytyy kesäkaudella pienten vieraiden iloksi kotieläimiä. Jokirannassa voi kalastaa, ruokkia sorsia, makailla riippumatossa tai paistaa makkaraa.

Puiston koko on noin 2 hehtaaria. Alueelle on vapaa pääsy

Kaikki puistossa olevat kasvit on varustettu nimikyltein.

Talvella Savivuori eli tuttavallisemmin Sahis on monipuolinen hiihto- ja vapaa-ajankeskus, jossa on hyvät olosuhteet niin maastohiihtoon, lasketteluun kuin lautailuun. Rinteet sopivat hyvin myös vasta-alkajille laskettelun ja lumilautailun opetteluun. Ihan perheen pienimmille on oma hiihtomaa pulkkamäkineen.

Talvisesongin aikana järjestetään lisäksi monenlaisia tapahtumia kaiken ikäisille. Mukavaa on myös paistaa makkaraa kodalla tai lähteä narraamaan ahvenia Keiteleen jäälle. Laskettelijoita palvelee sesongin aikana rinteiden juurella sijaitseva grilli-kahvila.


Tietoa Sahiksen aukioloajoista ja tapahtumista sivuilta:  www.sahis.fi
Savivuoren alueella sijaitsee Lummeniemen Leirikeskus, josta vuokrataan 1-4 hengen huoneita.

Osoite: Lummeniementie 125, 44500 Viitasaari, https://www.viitasaarenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/lummeniemen-leirikeskus


Lisää majoitus- ja ruokailu- sekä illanviettomahdollisuuksia on alle 2 km:n päässä sijaitsevassa Hotelli Pihkurissa.

Osoite: Kappelintie 5, 44500 Viitasaari, www.pihkuri.fi

Aivan Savivuoren huipulla sijaitsee näkötorni, jonka rakentaminen sai alkunsa jo vuonna 1902 aktiivisen naisyhdistyksen aloitteesta. Ensimmäinen torni oli puurakenteinen, nykyinen 1950-luvulla rakennettu torni on kiveä ja puuta. Mukavasti lisähaastetta liikkumiseen saa, jos jaksaa  kiivetä tornin huipulle. Palkkiona ovatkin sitten hulppeat näköalat Keitele-järvelle ja ympäröiviin maisemiin.

Näkötornin alakerrassa toimii kesäisin pieni kahvio, jota hoitavat 4H-yhdistyksen pirteät nuoret.

Huopanankoski on tullut tunnetuksi mm. kirjailija Juhani Ahon tuotannosta. Kivijärven ja Keiteleen välisellä koskireitillä sijaitseva koski on Suomen kuuluisimpia taimenkoskia, jossa on harjoitettu urheilukalastusta jo 1800-luvulta alkaen. Kirjailija Aho viihtyi Huopanankoskella kesäisin ja usein hänellä oli mukanaan myös perheensä. Aho oli innokas perhokalastaja, jonka kalapaikat ovat nähtävissä koskimaisemassa tänäkin päivänä.

Huopanankoskella on ollut asutusta jo 1600-luvulta lähtien ja se onkin valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja paikallisesti arvokas kulttuurimaisema. Idyllisellä kylänraitilla vaeltaessa voi nähdä kauniita, vanhoja rakennuksia, jotka ovat säilyneet tähän päivään saakka. Reitin varrella sijaitsee myös vanha kalahautomorakennus, jossa kesäisin järjestetään kalastushistoriallisia näyttelyitä. Kosken ympäristöön on rakennettu kulttuuripolku, jonka varrella opastustaulut esittelevät alueen historiaa.

Kalastuslupia koskelle voi ostaa Keski-Suomen Kalatalouspalvelut Oy:ltä, osoitteesta: www.ostaluvat.fi Lisätietoa Huopanankoskesta sivuilta: www.huopanankoski.fi

Kylän keskellä sijaitsee kahvila, joka on avoinna kesällä.

"Ei ole maailmassa seutua, johon minulla olisi kiinnittynyt semmoinen määrä ihania ja mieluisia muistoja kuin Huopanaan. Kerran minä sen kunniaksi sepitän hymnin, johon panen kaikki kielivarat, mitä suomenkielessä on minulla käytettävänä." – Juhani Aho

Tervamäen kappeli sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Keiteleen rannalla, Suovanlahden kylällä.

Kappeli on korkeatasoisen musiikin ja pienten sekä suurempien tapahtumien tyyssija.

www.tervamaenkappeli.fi

Tuulensuun Veistospuisto ja Ateljeetalo on Suomen merkittävin, yksityisen mesenaatin ylläpitämä taiteilijoiden työskentely-ympäristö. Veistospuisto on avoinna ympäri vuoden. Taidenäyttelyitä Tuulensuun Ateljeetalossa pidetään aika ajoin vain kesäkuukausina. Tuulensuun Veistospuistossa on mahdollista vierailla keväällä, kesällä ja syksyllä.

Puistossa, metsän keskellä voi vaellella ja tutustua kaikessa rauhassa upeisiin veistoksiin. Ateljeetalo Tuulensuuta, sen Veistospuistoa ja taidekokoelmaa ylläpitää yksityinen viitasaarelainen säätiö.

Tärkeällä koskireitillä Kärnänkoskessa toimi 1990-luvulle saakka sähköyhtiö Keski-Suomen Valon voimalaitos, joka tuotti sähköä viitasaarelaisten tarpeisiin.  Toiminnan loputtua voimalaitokseen perustettiin museo, jossa voi tutustua sähkölaitoksen toimintaan, työvälineisiin ja -tapoihin.


Esillä on lisäksi kotitalouskoneita ja -laitteita, esim. ensimmäinen Viitasaarelle hankittu tv-vastaanotin. Näyttely kuvaa myös, miten sähkön käyttö on vähitellen yleistynyt. Museo sijaitsee Kuopioon menevän Keiteleentien (Sininen Tie) varrella ja idyllinen koskimaisema on siten nähtävissä myös Sinisen Tien matkaajalle. Museo on yksityisessä omistuksessa ja aukioloajoista ilmoitetaan erikseen.

Savivuorella sijaitsevassa Metsätyömuseossa vieraillessa tuntee siirtyvänsä ajassa useita vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia taaksepäin. Ympäröivä vanha männikkömetsä, kalliot ja vanhat rakennukset luovat levollisen tunnelman museossa vierailijalle ja aika vierähtää kuin huomaamatta. Museossa on esillä entisajan metsänkorjuuseen liittyviä asumuksia, työtapoja ja työvälineitä. Museon pääkohde on metsäkämppä.

Metsähallituksen alun perin Seläntauksen metsäalueelle vuonna 1940 rakentama Väljänpökön metsäkämppä siirrettiin Savivuorelle vuonna 1964. Vanhempi, kämpän miehistöhuone on säilytetty ennallaan. Kämppään rakennettiin toinen miehistöhuone vuonna 1947. Tässä huoneessa sijaitsee museon perusnäyttely. Metsätyömuseon hevostalli on siirretty Savivuorelle Mäntyjoen metsätyömaalta. Savutupa on Vuoskosken kylän Laajan tilan torppa, Varsinaisen metsätyömuseon lisäksi samalla alueella on vuonna 1641 rakennettu Kokkolan tilan aitta sekä Naistenjärveltä siirretty tuulimylly.

Metsätyömuseo on avoinna kesällä, jolloin museon opas on paikalla.

Lähellä evankelisluterilaista kirkkoa sijaitsee ortodoksisen seurakunnan tsasouna. Viitasaaren ortodoksit kuuluvat Jyväskylän ortodoksiseen seurakuntaan. Vuonna 1989 rakennettiin Haapasaareen oma tsasouna, joka on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen kunniaksi 6.8.1989, jolloin se myös virallisesti otettiin käyttöön. Tsasouna on bysanttilais-karjalaista puuarkkitehtuuria. Jumalanpalveluksia on tsasounassa kerran kuukaudessa.

Avoinna palvelusten aikana tai erillisestä sopimuksesta.

www.ort.fi/jyvaskyla

Haapasaaressa sijaitseva Viitasaaren kirkko näkyy komeasti kaupungin keskustaan. Nykyinen rakennus on Viitasaaren neljäs kirkko. Viitasaaren kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Viitasaaressa. Saarta kutsutaan nykyisin Vanhaksi Kirkkosaareksi. Siellä sijaitsee myös Viitasaaren vanhin hautausmaa, joka on perustettu 1590-luvulla.


Ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1600 ja seuraavat vuosina 1653 ja 1777. Tämä viimeksi rakennettu kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen suurennettuna ja eräitä muitakin muutoksia tehden 1877 - 1878 mantereen puolelle Haapasaareen, johon oli siltayhteys. Vuonna 1925 kirkko korjattiin akateemikko Alvar Aallon suunnitelman mukaan, viimeisin suurehko korjaus on toteutettu vuonna 1989.

Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona ja on avoinna maanantaisin-perjantaisin, jolloin myös opas on paikalla. Haapasaaren hautausmaa sijaitsee kirkon vieressä. Hautausmaa jakaantuu kolmeen osaan, ns. vanhaan ja uuteen puoleen, sekä sankarihauta-alueeseen.

 www.viitasaarenseurakunta.fi

Viitasaaren keskustan läheisyydessä sijaitsevalle Savivuorelle on mukava piipahtaa retkeilemään ja  nauttimaan komeista maisemista ilman tarkkaa ennakkosuunnittelua. Savivuorelle hurauttaa keskustasta autolla muutamassa minuutissa ja tarjolla ovat erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen koko perheelle niin kesällä kuin talvellakin.

Kesäisin alueella on luontopolku ja eri mittaisia pururatoja sekä 18-väyläinen DiscGolfPark -frisbeegolfrata. Rata sopii aloittelijoille, mutta tarjoaa haasteita myös pidempään lajia harrastaneille heittäjille.

Frisbeegolfradat.fi

Ulkoilupäivän jälkeen olisi mukava rentoutua Uimahalli Simmarissa, matkaa Savivuorelta on vain 2,4 km. Simmarissa on sekä höyry- että tavalliset saunat ja omat altaat lapsille ja aikuisille. Ja mikä parasta, Simmarissa on liukumäki!  Myös modernin kuntosalin palvelut ovat käytettävissä. Simmarissa on lisäksi oma kahvio, josta saa suolaista ja makeaa suuhunpantavaa.

www.viitasaari.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/liikuntapalvelut/simmari

Viitasaaren Viihdekeskus on viihtyisä keilahalli Viitasaaren keskustassa. Jos on kurja sää tai vettä sataa, mikäs olisi mukavampaa kuin pysytellä sisätiloissa ja kokeilla jotain mukavaa, kenties ihan uuttakin tekemistä.  Viihdekeskuksessa voi harrastaa keilaamista 6-väyläisellä Brunswick Pro Lane radalla. Keilahallin yhteydessä vierailijoita palvelee myös baarikahvila.

www.keilis.fi

Talvella Savivuori eli tuttavallisemmin Sahis on monipuolinen hiihto- ja vapaa-ajankeskus, jossa on hyvät olosuhteet niin maastohiihtoon, lasketteluun kuin lautailuun. Rinteet sopivat hyvin myös vasta-alkajille laskettelun ja lumilautailun opetteluun. Ihan perheen pienimmille on oma hiihtomaa pulkkamäkineen. Talvisesongin aikana järjestetään lisäksi monenlaisia tapahtumia kaiken ikäisille.  Mukavaa on myös paistaa makkaraa kodalla tai lähteä narraamaan ahvenia Keiteleen jäälle. Laskettelijoita palvelee sesongin aikana rinteiden juurella sijaitseva grilli-kahvila.

Tietoa Sahiksen aukioloajoista ja tapahtumista sivuilta:  www.sahis.fi
Savivuoren alueella sijaitsee Lummeniemen Leirikeskus, josta vuokrataan 1-4 hengen huoneita.

Lisää majoitus- ja ruokailu- sekä illanviettomahdollisuuksia on alle 2 km:n päässä sijaitsevassa Hotelli Pihkurissa. Osoite: Kappelintie 5, 44500 Viitasaari, www.pihkuri.fi

"Piispala on täyden palvelun paikka, josta saat laadukkaasti ja huolettomasti tarpeisiisi sopivan ohjelman, majoituksen ja ruokailun."

Piispala on Kannonkosken kunnassa ja Kivijärven rannalla sijaitseva luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus, joka aloitti toimintansa vuonna 1982. Piispala kuuluu valtakunnalliseen Suomen nuorisokeskusten verkostoon ja Suomen suurin leirikoulujen järjestäjä.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskuksena, Piispalassa viihtyminen, oppiminen, kehittyminen ja hyvä olo ovat pääasioita. Meillä on monipuoliset ja laadukkaat liikunta-, harraste-  ja kokoustilat palveluineen, upea luonto ja asiakasystävälliset hinnat.  

Piispala tarjoaa elämyksiä, onnellisia muistoja sekä erinomaiset puitteet niin leirikouluille, nuoriso- ja liikuntaleireille, perhelomille, seniorilomille kuin työhyvinvointi- ja koulutuspäiville. 

Piispalassa on yhteensä 242 - 420 vuodepaikkaa hyvätasoisissa rivitalohuoneissa, puukerrostalossa, paritaloissa ja takkamökeissä. Viime vuosina suuresti laajentuneen keskuksen harrastevalikoimaan kuuluu muun muassa vesi- ja jääliikuntakeskus PiiSpan uima- ja jäähalli, neliratainen keilahalli, Ylipainehalli jossa 90x60m tekonurmipäällysteinen pallokenttä, 13 metriä korkea kiipeily -ja laskeutumistorni, kuntosalit, erilaisia saunoja (rantasauna, mökkisauna, perinnesauna), 2 kilometriä Kivijärven hiekkarantaa uimarantoineen, frisbeegolf rata, kuntopolku/hiihtolatu, ja paljon muut monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuukset.